Muistelen tässä vielä kesäistä reissuani Madeiralle siskon kanssa. Yksi viikon ohjelmistamme oli levadaretki. Vaikka olin ollut kerran aikaisemmin Madeiralla, en ollut käynyt levadoita ihastelemassa, joten nyt päätimme lähteä matkatoimiston valmiille retkelle. Tämä levadakierros, joka kesti vain kaksi tuntia, oli helpoin ja soveltui kaikenkuntoisille. Olin kyllä odottanut vähän enemmän kiipeämistä ylöspäin, koska mielikuvani levadoista ei ihan täyttynyt tällä retkellä. Täytyy ensi kerralla ottaa vaativampi reittivalinta. Ilma oli hyvin sumuinen ja kostea, välillä vettä tihkutti ja kamera piti pistää suojaan, mutta lämpöä oli sopivasti.
Rinteillä kasvoi kaikenlaisia kasveja, kukkia ja vihanneksia kuten tomaatteja, viinirypäleitä ja banaaneja.
Tässä se kuuluisa levada sitten menee eli vesi lorisee betonikourussa. Päivä oli ihan mukava ja parin tunnin kävely teki hyvää kosteassa ja raikkaassa ilmassa. Valokuvien ottajat määrättiin jonon hännille ja välillä piti juosta porukka kiinni. Ei ole helppoa olla matkakuvaajana.
Viljelysmaa on tehokkaasti käytetty hyväksi pengertämällä kun tasamaata ei paljon ole. Noissa pienissä tönöissä viljelijät ilmeisesti välillä nukkuivat hoitaessaan peltotilkkujaan.
Talot vuorenrinteillä eivät olleet kovin hääppösiä, kukin vähän omanoloisia. Vaikeahan tuonne on rakennusmateriaalia kuskata ainakaan suuria määriä.
Tässä vissiin myytiin jotain maa-aluetta ? Elämä voi olla yksinkertaista kuten näillä Madeiran viljelijöillä, yksi lehmä mininavetassa, pari lammasta, kanoja, ehkä sikakin ja tietysti jokaisella oli haukkuva vahtikoira. Alas kaupungiin ei ollut mitään asiaa ennenvanhaan, nykyisin viljelijät vievät tuotteitaan Funchalin kauppahalliin joka perjantai ja lauantai.
Kommentit
Lähetä kommentti